Huijarisyndrooma – mikä se on ja miten siitä pääsee eroon?
“Kohta muut varmasti huomaavat, etten olekaan hyvä.” “Se oli vain tuuria.”
Onko nämä sinullekin tuttuja ajatuksia?
Tämän postauksen luettuasi tiedät, mikä on huijarisyndrooma ja miten siitä pääsee eroon?
Olen monesti kuullut, miten vaikutan itsevarmalta ja ihmiset pitävät minua asiantuntijana.
Totta on, että osaan paljon aiheestani – minä pidän oppimisesta ja tiedonjano on suuri, tämä tarkoittaa sitä että tiedän mistä puhun.
Mutta silti käyn lähes viikottain keskustelua itseni kanssa siitä, että osaanko vai kuvittelenko vain osaavani. Mitä jos kaikki kohta huomaavat, etten oikeasti osaa mitään – että olen huijari. Samaistutko tähän?
Tästä huolimatta itse olen käynyt pitkän tien ja tunnistan haitallisen ajattelumallin melko hyvin. Voin sanoa, että useammin meillä määrää minä, eikä huijarisyndrooma.
Mikä on huijarisyndrooma?
Wikipediassa termiä kuvataan näin:
“Huijarisyndroomaksi kutsutaan psykologista ilmiötä, jonka vaikutuksesta ihminen ei kykene sisäistämään omia saavutuksiaan todisteista huolimatta.
Huijarisyndroomasta kärsivä on vakuuttunut olevansa huijari ja että hänen saavutuksensa ovat ainoastaan hyvän onnen tai ajoituksen tulosta tai että hän on vain harhauttanut muut luulemaan itseään todellista kyvykkäämmäksi. “
Tämä on mielestäni aika osuvasti kuvattu.
Siellä mainitaan myös, ettei huijarisyndrooma ole mielenterveyden häiriö, joten puhukaamme siitä huijariajatteluna. Asiaa on kuitenkin tutkittu paljon ja ensimmäisenä asiasta on mainittu Pauline Clancen ja Suzanne Imes’n vuonna 1978 julkaisemassa artikkelissa.
Huijariajattelu on yleisintä naisilla, mutta myös miehiltä sitä löytyy. Esimerkiksi Apulannan Toni Virtanen on vuonna 2014 kertonut kärsivänsä huijariajattelusta Voicelle.
Joidenkin lähteiden mukaan siitä kärsii jopa yli puolet ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä. Herkimmin se ilmenee tunnontarkoilla ja itsekriittisillä täydellisyyden tavoittelijoilla, monesti mukaan littyy myös ahdistuneisuutta. Heillä, joita piinaa epäonnistumisen pelko sekä tarve olla paras. Täydellisyyden tavoittelun kohteisiin kuuluu yleensä työtehtävien lisäksi myös lasten kasvatus, harrastukset, parisuhde…
Tähän liittyy voimakkaasti myös häpeän pelko. Onhan hyvin häpeällistä jos jää kiinni siitä, ettei oikeasti osaakaan ja kaikki oli vain hyvää onnea.
Huijariajattelusta kärsivä monesti myös miettii olevansa laiska, joka liittyy vahvasti täydellisyyden tavoitteluun. Ajatus tulee siitä, että omasta mielestään hän onnistui vain 60 prosenttisesti, koska laiskotteli – todellisuudessa muut ovat monesti sitä mieltä, että hän teki kaiken 110 prosenttisesti ja onnistui täydellisesti.
Mistä huijarisyndrooma eli huijariajattelu johtuu?
Monesti huijarisyndroomalle luodaan pohja jo lapsuudessa. Perheessä saatetaan pitää toista lasta viisaampana kuin toista ja kun tuo “tyhmempi” lapsi menestyy, hän ei usko itseensä ,vaan saattaa ajatella kaiken olevan vain hyvää tuuria.
Tai vanhemmat saattavat antaa ristiriitaista viestiä, toisinaan ylistetään ja toisinaan kristisoidaan – lapsi saattaa miettiä, että mikä on totta. Onko minusta mihinkään vai ei.
Käsitys omista kyvyistä sekä ulkopuolisuuden tunne usein johtavat huijariajatteluun.
Introverttien keskuudessa tämä on yleisempää kuin ekstroverteillä.
Voi myös olla, että huijariajattelusta kärsivät ihmiset, jotka oikeasti tietävät paljon – tällöin he tietävät myös, että oikeasti on vielä paljon opittavaa.
Vaatimattomuus ja vääristynyt käsitys muiden osaamisesta.
Huijariajattelijan on vaikea ottaa kehuja vastaan tai hyväksyä myönteistä palautetta. Tunnistatko tilanteen, jossa olet saanut positiivista palautetta ja sinun on ollut vaikea ottaa se vastaan? Kenties vähättelet sanojalle jo heti itseäsi “eihän tää mitään, se oli vain tuuria”.
Hänellä on myös taipumus aliarvioida itseään ja kykyjään, samalla kun hän yliarvioi muiden osaamisen ja kyvyt. Tämä vääristynyt käsitys johtaa siihen, ettei huijariajatuksesta kärsivä koe itse olevansa älykäs tai osaava.
Kiinnijäämisen pelko
Kiinnijäämisen pelossa huijariajattelija pyrkii olemaan miellyttävä ja huomaamaton. Hän pyrkii olemaan hauska ja mukava, eikä halua ja uskalla olla eri mieltä. Tämän vuoksi hän harvoin vastustelee huonoiksi kokemiaan päätöksiä.
Hanna Ekmanin Huijarisyndrooma-kirjassa esitellään Clance & Toolen huijariajattelun kehä.
Se kuuluu näin:
”Haasteen edessä huijari kokee pelkoa tai epäilee itseään, pystyykö tällä kertaa onnistumaan. Hänellä saattaa olla erilaisia stressioireita. Hän työskentelee tehtävän parissa joko aivan liikaa tai keksii muuta tekemistä ja tekosyitä välttääkseen tekemiseen ryhtymisen ja ryhtyy sitten viime tipassa hurjaan ponnistukseen.
Onnistumisesta hän saa positiivisen palautteen. Se virittää ajatuksen, että hän voi onnistua vain käsittämättömällä ponnistuksella tai onnenkantamoisen vuoksi.”
Ylisuorittaja tekee paljon, alisuorittaja vitkuttelee
Ylisuorittaja tekee paljon ja näkee hirveästi vaivaa asioiden eteen. Paljon enemmän kuin olisi oikeasti järkevää ja perusteltua. Tällä hän pyrkii estämään epäonnistumisen ja ikävän palautteen.
Alisuorittaja puolestaan vitkuttelee ja jättää kaiken viime tippaan. Viime hetkillä hän huitaisee jotain valmiiksi. Tämän avulla hän saa suojan itselleen epäonnistumista vastaan, “eihän se ole ihme, jos saan huonoa palautetta, koska tein sen kiireessä viime hetkellä”.
Kuitenkin huijariajattelija saa tehtävät tehtyä ja yleensä hyvän palautteen lisäksi.Tällöin ylisuorittaja ajattelee, että onnistuu vain näkemällä paljon vaivaa. Alisuorittaja puolestaan ajattelee onnistuneensa vain tuurilla, eikä siksi ansaitse kehuja.
Positiivinen palaute herättää epäilyn omasta osaamisesta ja palautteen todenperäisyydestä. Se ei siis vahvista huijariajattelijan uskoa omasta osaamisesta. Syntyy kehä, jossa huijariajattelija seuraavan haasteen tullessa jälleen epäilee osaamistaan ja stressaantuu.
Huijariajattelu saattaa estää opiskelun, työelämässä edistymisen, avun saamisen koska huijariajattelija ei koe osaavansa ja ansaitsevansa asioita.
Kaikki ajattelu ei ole huijariajattelua
Huijariajattelu ei ole joko tai, sitä esiintyy luultavasti jokaisella joskus. Ajatusten voimakkuus ja määrä voi vaihdella elämäntilanteesta ja haasteista riippuen.
On myös tervettä epäilyä omasta osaamisesta, “pystynkö tähän, osaanko riittävästi”. On täysin luonnollista arvioida omaa osaamistaan ja haasteen suuruutta.
Toisessa ääripäässä on pakonomainen huijariajattelu. Tämä estää ponnistelemasta omien tavoitteiden eteen sekä tarttumaan uusiin haasteisiin. Pahimmillaan ahdistava ajattelu saattaa aiheuttaa masennusta ja paniikkikohtauksia.
Näiden väliin mahtuu paljon eri sävyjä huijariajattelusta.
Perfektionismi, suorittamispakko, vaativuus itseä kohtaan ja itsekriittisyys ovat samaa sukua huijariajattelulle. Ytimessä on pelko siitä, että kelpaako sellaisena kuin on. Epävarmuus itseä ja omaa minuutta kohtaan.
Huijariajattelu estää sinua tekemästä asioita epäonnistumisen pelossa.
Luultavasti jätät ottamatta sen pienenkin askeleen kohti unelmia, muutosta, tämän vuoksi. Muista kuitenkin, että pienikin askel kohti unelmia vie sinua eteenpäin, enemmän kuin se että jatkaisit samalla tavalla kuin ennenkin. Se yksi pieni askel voi olla elämää mullistava, uskalla ottaa se.
Saa lisää itseluottamusta, onnistumisia ja aikaa
Minä opetin lapsilleni, että “aina olen tullut kehutuksi, kun itse kehun”. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kehujen aina tarvitse tulla ulkopuolelta.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisit itserakas sanan huonossa merkityksessä. Voit olla itseesi tyytyväinen olematta kuitenkaan omahyväinen.
Voit kehua itseäsi pienestäkin onnistumisen tunteesta, esimerkiksi siitä, että sait pienen tehtävän valmiiksi – kuten vaikka kukkien kastelun.
- Enemmän kehuja on enemmän hyvää mieltä.
- Enemmän hyvää mieltä on lisää itseluottamusta.
- Lisääntynyt itseluottamus puolestaan helpottaa riman laskemista ja itselleen kauniisti puhumista.
- Lisääntynyt itseluottamus tuo sinulle myös hallinnan tunnetta ja positiivinen kierre on valmis.
- Luotat paremmin siihen mitä teet, saat lisää onnistumisen tuntemuksia ja kehuja.
- Kohta huomaat, että elämäsi on muuttunut. Vähemmän paineita epäonnistumisesta helpottaa onnistumista.
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä: Miten motivaatiolla kohti muutosta?
Miten eroon huijariajattelusta?
- Puhu huijariajatuksista. Et varmasti ole yksin asian kanssa. Puhu vaikka ystävien, kollegan tai läheisten kanssa.
- Älä vertaa itseäsi muihin. Aina löytyy joku joka on sinua parempi, joka asiassa. Silti sinä olet taitavampi ja parempi kuin joku muu, joka asiassa. Me olemme eri näköisiä ja kokoisia, omaamme erilaisia taitoja ja osaamista. Emme ole, eikä meidän tarvitse olla täydellisiä.
- Hyväksy kehut. Kun sinua kehutaan ja kiitetään, ota ne vilpittömästi vastaan. Kirjoita ne ylös esimerkiksi puhelimen muistiinpanosovellukseen tai pieneen vihkoon, joka kulkee aina mukanasi laukussa. Näin pääset helposti katsomaan ja muistuttamaan itsellesi miten hyvä oletkaan.
- Älä ajattele mitä muut ajattelevat. Emme pysty miellyttämään kaikkia. Olet kenties kuullut sanonnan “kun yhteen suuntaan kumartaa, toiseen suuntaan pyllistää”? Ota siis kehut vastaan ja käsittele kritiikkiä rakentavasti. Ennenkaikkea ole oma itsesi.
- Puhu itsellesi kauniisti. Näe enemmän mikä on hyvin. Nämäkin voi kirjoittaa itselleen ylös, jotta voi palata muistuttamaan itseään hyvästä, silloin kun negatiiviset ajatukset yrittävät “ottaa vallan”.
- Vahvista itseluottamustasi. Parempi itseluottamus vähentää negatiivisia ajatuksia niin omasta osaamisesta kuin tekemisestäkin. Se vahvistaa osaamisen tunnetta ja auttaa tekemään asioita paremmin. Kun luotat itseesi se näkyy myös työssä, parisuhteessa ja tehtävissä joita teet.
- Virheiden tekeminen on ok. Hyväksy se, että virheitä tulee tehtyä ja keskity siihen, miten asiaan suhtaudut, miten toimit kun olet tehnyt virheen. Hyväksymällä oman epätäydellisyyden mielesikin kevenee.
”Mahdoton on vain pieni sana.
Pienet ihmiset, jotka eivät koskaan pystyisi siihen mitä sinä teet tänään, sanovat asioiden olevan mahdottomia.
Mutta sinä tiedät, että mikä tahansa on mahdollista.
Tarvitaan vain päättäväisyyttä, kärsivällisyyttä, luovuutta ja avoimuutta tehdä uusia asioita.
Tai tehdä vanhoja asioita uudella tavalla.”
-Tiia Konttinen
Tässä muutamia vinkkejä siitä, mikä huijarisyndrooma on ja miten siitä pääsee eroon.
Aiotko kokeilla jotain yllämainituista vinkeistä? Kerro kommenteissa tai lähetä minulle sähköpostia.
Lukuvinkki:
Tiina Ekman: Huijarisyndrooma
Emilia Kujala: Suorittajan mieli
Lähteet:
Wikipedia
Anna-lehti
Luovia podcast
Tiia Konttinen
https://www.evermind.fi/
