Hieman hyvinvoinnista

Hyvinvoinnilla tarkoitetaan sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia – mutta miten saada nämä tasapainoon?

Hyvinvointi koostuu monista eri asioista

Terveys, lepo, liikunta, ravinto, sosiaaliset suhteet, oma kokemus elämänlaadusta – kaikki ovat tärkeitä. Jos jokin palikoista puuttuu, kokonaisuus kärsii.

Eri ihmisille hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät vaihtelevat elämäntilanteen mukaan.

Monesti parempaa hyvinvointia saadakseen täytyy sukeltaa omiin ajatuksiin, tapoihin ja tekoihin. Keskittymällä vaikuttamaan niihin asioihin joihin pystyy vaikuttamaan, saa hyvinvointia lisättyä. Monesti voi tuntua, että johonkin asiaan ei voi vaikuttaa – älä anna sen estää sinua. Istu vaikka alas ja pistä asioita sekä ajatuksia paperille ja katso mitä sieltä löytyy. Vastaus ei ehkä tule heti, monesti kannattaakin nukkua ainakin yön yli, mutta se saattaa yllättää sinut, kun et pakota asiaa.

Apteekkiainoan sivuilla asiaa kuvataan näin: “yksilöllinen kokemus elämän mielekkyydestä; siihen liitttyvät elämänlaatu, onnellisuus ja tyytyväisyys omaan elämään sellaisena, kuin se on.” Minusta tämä on hyvin sanottu.

Fyysinen ja psyykkinen terveys

Terveyttä on fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja nämä kulkevatkin monesti käsi kädessä. Usein psyykkinen terveys horjuu esimerkiksi kipujen tai sairastumisen myötä. Meillä on myös erilaiset luonteenpiirteet ja elämän tuomat koettelemukset, jotka horjuttavat psyykkistä terveyttä. Onneksi burnoutista, loppuunpalamisesta sekä masennuksesta ja monista muista psyykkisen puolen sairauksista puhutaan nykyään enenevässä määrin. Yksin ei tarvitse jäädä.

Moni myös häpeää psyykkisen terveyden horjuttua. “Miksi minä en jaksanut” , “miksi juuri minä sairastuin”. Häpeä on turhaa. Jokaisella meistä löytyy jopa ihan lähipiiristä joku saman kokenut tai ainakin joku joka tuntee saman kokeneen. 

Miten huolehtia omasta hyvinvoinnista?

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lähtee meistä itsestämme. Jotta aidosti tuemme omaa hyvinvointia, on olennaista tutustua siihen kuka minä olen ja keskittyä vaikuttamaan asioihin, joihin voimme vaikuttaa.

Sinua voisi kiinnostaa myös tämä: Lisää hyvinvointia ratkaisukeskeisestä valmennuksesta.

Mihin voimme vaikuttaa?

• Toimeentulo usein vaikuttaa siihen, miten muut materiaalisen perustan tekijät elämässämme näyttäytyvät. Saatamme joutua asumaan itsellemme epämiellyttävässä ympäristössä vasten tahtoamme. Tai meillä on mahdollisuus  asua ympäristössä, josta pidämme. 
• Toimeentuloon voimme vaikuttaa mm. kouluttautumalla uudelleen (koskaan ei ole liian vanha – eräs sukulaiseni oli yli 60v kun valmistui viimeiseen ammattiinsa). Nykyään koulutuksia on paljon etänä tai verkkokursseina eli vaihtoehtoja löytyy.
• Asuminen. Voit miettiä vaikka “puoliääneen” eli esimerkiksi facebookissa tai netissä tilannettasi ja sitä, että mihin suuntaan haluaisit lähteä – saatat saada apua yllättävältä taholta.
•  Elinympäristöömme kuuluvat ihmiset, joiden kanssa olemme tekemisissä. Meillä on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. 
• Työpaikka. Mikäli työssä kokee, ettei tule kuulluksi, voi pohtia työpaikan vaihtoa. Jos tuntuu, ettei ole vaihtoehtoja, niin voi ottaa avoimet työpaikat seurantaan sekä kyselee esimerkiksi somessa – moni työnantaja arvostaa aktiivista hakua ja saattaa löytyä paikka, joka ei ollut ns. julkisessa haussa.
• Lepo. Riittävä uni voi joskus olla kiinni pienestä.
  • Esimerkiksi säätämällä makuuhuoneen lämpötilaa,vaihtamalla tyynyä tai peittoa voi saada unen paranemaan. 
  • Kenties korvatulpat olisivat sinulle sopiva ratkaisu. 
  • Iltaisin voi myös ottaa kaakaon tai hunajalla makeutetun yrttiteen. 
  • Maito (myös muut maitotuotteet) auttaa monia uneen sen sisältämän tryptofaanin vuoksi. Tryptofaani on välttämätön aminohappo, josta muodostuu serotoniinia (toimii hermoston välittäjäaineena), sekä pimeähormonina tunnettua melatoniinia (lähde: www.fineli.fi). 
  • Hunaja puolestaan rauhoittaa. Sen sisältämä glukoosi opastaa kehon lopettamaan oreksiini hormonin tuottamisen. Oreksiinin tehtävä on pitää keho virkeänä ja voi aiheuttaa unettomuutta, mikäli sitä on kehossa paljon.
  • Sängyn vaihtaminen voi olla ajankohtaista, etenkin jos sänky on jo vanha.
• Liikunta tuo hyvää oloa mm. seuraavien kautta:
  • parantunut kunto
  • lisää mielihyvähormoni endorfiinin tuotantoa, mikä puolestaan laskee stressihormoniksi kutsutun kortisolin tasoja
  • säännöllisen liikunnan on todettu parantavan oppimista ja muistia
  • liikunnan aikana mielialahormoni serotoniinia on elimistössä enemmän
• Ruoka on myös lääkkeesi
  • vähemmäksi eineksiä ja köyhiä hiilihydraatteja (leivonnaiset, karkit, jäätelöt)
  • enemmän kasviksia, marjoja ja puhtaita proteiininlähteitä (liha, kala, kana, linssit, pavut, jalostamattomat kasviproden lähteet)
• Erilaiset hoidot, jotka auttavat kipujen ja lihasjumien kanssa
  • esimerkiksi minun tarjoamani kalevalainen jäsenkorjaus on tutkitusti tehokas hoitomuoto, siihen voit varata ajan täältä
  • muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi osteopatia, akupunktio tai hieronta

Stressi on hyvinvointimme vihollinen

Tässä oli hieman hyvinvoinnista.
Mistä sinä haluaisit lukea hyvinvointiin liittyen? Jäikö jokin ylläolevista mietityttämään tai tuliko mieleen jotain, mistä haluaisit lukea enemmän?

Kommentoi alle tai laita sähköpostia heidi@heidikiviharju.fi